VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry on perhe- ja lähisuhdeväkivallan avopalveluyksikkö.
Palvelemme sekä tekijöitä että uhreja.

”On olemassa asioita niin kipeitä ja vaikeita,

ettei niistä puhumalla selviä”

(Egotrippi – Matkustaja)

Puhuminen auttaa, mutta kaikista vaikeimmille tapahtumille ja ajatuksille voi olla vaikea löytää sanoja, tai niiden ääneen lausuminen pelottaa. Maalaaminen, kirjoittaminen ja muut niin sanotut luovat menetelmät voivat toimia väylänä omiin tunteisiin, toiveisiin ja tarpeisiin sekä menneisyyden tapahtumiin.

Miesten mieliä painavat esimerkiksi työelämän kuormittavuus, parisuhde tai sen päättyminen, yksinäisyys, päihteet, arjenhallinnan haasteet ja sukupuoleen liittyvät oletukset. Sukupuolistereotypiat vaikuttavat osaltaan siihen, että pensseliin tai kynään tarttuminen on jäänyt monelle miehelle ja pojalle vieraammaksi. Luovat menetelmät tuovat kuitenkin työskentelyyn miestenkin kaipaamia pehmeitä arvoja: humanismia, toivoa, yhteisöllisyyttä, välittämistä ja voimavarakeskeistä ajattelua.

Ihminen seuraa usein oman elämänsä pääjuonta, ja toisinaan sekä menneisyys että tulevaisuus näyttäytyvät sarjana epäonnistumisia. Kuvissa ja tarinoissa voi nähdä myös elämänsä sivujuonteita, joihin mahtuu iloisia, onnellisia ja jännittäviä hetkiä ja oma toimijuus vaihtelee. Oma rooli työelämässä, läheisissä ihmissuhteissa ja vaikkapa harrastusten parissa voi olla hyvinkin vaihteleva.

Runoudella on ylivertainen terapeuttinen potentiaali. Lyriikassa ihminen on tunteva, proosassa toimiva. Poesis tarkoittaa tekemistä (poein) jolla on päämäärä. Platon on todennut, että merkitysten maailma tulee näkyväksi taiteen ja tiedon avulla, mutta ennen kaikkea ”runollisen hulluuden” välityksellä. Sanat eivät ole vain sanoja, vaan niillä on symbolisia merkityksiä. Jos tavoitat ärsyyntymisen tunteen, joka nousee siitä kun joku käyttää jotain sanaa mielestäsi väärin, tavoitat sanojen monet merkitykset.

Kirjoitetun kielen metaforat auttavat etäännyttämään käsiteltäviä asioita turvalliselle etäisyydelle, ja tämä voi auttaa myös ohjaajaa esittämään asiakkaan pulman ja mahdollisia ratkaisuja siihen symbolisesti. Metaforat ovat elämyksellisiä ja mieleenpainuvia, mutta turvallisia. Runo on kuvaus jostain asiasta tai tunteesta, ja näin ollen tuo mieleen visuaalisen kuvan, joten se on luonteva johdatus myös esimerkiksi maalaus- tai valokuvataiteen pariin.

Niin sana- kuin kuvataiteessakin kauneudella on yhteys ihmetyksen kokemiseen, ja ihmetys vireyttää aivoja. Muun muassa Freud on puhunut ”sanojen loitsuvoimasta”. Taide mahdollistaa uusien merkitysten luomisen ja itsen uudelleen jäsentymisen, jopa puhdistumisen kokemuksen (katarssi). Sanataiteessa ja kirjallisuudessa keskiössä on diskurssi, ja merkityksiä yhteen nivova ja uudelleen luova keskustelu. Tiedostamattoman kerronnallistaminen tai kuvantaminen merkitsee sen muuttamista, uusi viestinnän väylä herättää merkityksellisyyden tunteita ja mahdollistaa reflektiivisen työskentelyn.

Tyhjän paperin kammo hellittää yleensä yhden rohkean viivanvedon jälkeen, mutta joskus voi olla helpompi peilata itseään valmiiseen kuva- tai tekstimateriaaliin. Tällöin ohjaajan vastuu materiaalin valinnassa korostuu, koska asiakkaan tai ryhmän mahdolliset erityispiirteet on otettava huomioon. On sanottu esimerkiksi, että somaattisesti sairaille parhaita ovat patoutuneita tunteita avaavat tekstit – sellaiset, joissa nousee esiin pelko, epätoivo, toivo ja kiitollisuus. ”We need the books that affect us like a disaster”, totesi Kafkakin

Asiakastyöhön sovellettavia luovia menetelmiä on yhtä monenlaisia kuin asiakkaitakin; kuvataide, sirkus, sanataide, kirjallisuus, tanssi, käsityöt, valokuvaus, elokuva, kaupunkitaide… Asiakkaan kanssa voi kirjoittaa kirjeen omalle lapselle tai keskustella psykodraaman keinoin menneisyyden henkilön kanssa. Luovat menetelmät ovat turvallinen tapa sekä palauttaa muistoja että vahvistaa omaa identiteettiä ja tunnetta itsen ja oman elämän jatkuvuudesta.

Parhaimmillaan luovat menetelmät tarjoavat ainutlaatuisia onnistumisen kokemuksia ja vahvistavat identiteettiä. Palkitsevimpia hetkiä ovat ne, kun luova toiminta saa aikaan kokemuksen ”Minä olen hyvä, minä kelpaan!”

Noora Lindroos
Yhteisökoordinaattori
Miesten asema/Viola ry

Jūratė Sučylaitė: Creative writing as a tool in rehabilitation and educational work
J. Ihanus: Sanat että hoitaisimme
J. Ihanus: Koskettavat sanat
https://www.suomentaideterapiayhdistys.fi/

Share This Post:

Comments ( 0 )

    Leave A Comment

    Your email address will not be published. Required fields are marked *

    Kumppaneita ja lisätietoa