Välitä väkivallasta -blogi
Seuraa Violan henkilökunnan, hallituksen jäsenten ja asiakkaiden mietteitä.
Voit osallistua keskusteluun joko blogissa tai Facebookissa.

Valtakunnallista ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään 7.–13.11.2016. Me täällä VIOLAssa haluamme huomioida viikon, sillä ovathan väkivalta ja päihteiden käyttö selkeästi yhteydessä toisiinsa. Toki ne eivät aina kulje käsi kädessä – väkivaltaa esiintyy myös ilman päihteitä, eikä päihteiden liikakäyttöön suinkaan aina kuulu väkivalta.

Kirjoitan tätä blogitekstiä lasten ja nuorten näkökulmasta. Vanhemman tai vanhempien päihteidenkäyttö voi altistaa lapsen ja nuoren näkemään, kuulemaan, kokemaan ja aistimaan jotain sellaista, joka tuo turvattomuutta heidän elämäänsä. Riitely ja väkivalta pelottavat. Lapset ja nuoret saattavat tuntea huolta, häpeää, vihaa ja pettymystä. Tähän voi liittyä myös itsensä syyllistämistä vanhempien käytöksestä. Arki perheessä voi olla ennalta-arvaamatonta ja salailevaa.

Monet aikuiset asiakkaani ovat kertoneet, että omien vanhempien välillä nähty väkivalta ja vanhempien päihteidenkäyttö on ollut ainakin yhtä paha kokemus kuin myöhemmissä aikuisuuden lähisuhteissa itse koettu väkivalta. Käsittelemättömät lapsuuden kokemukset ovat olleet aikuisuudessakin arjen hyvinvointia heikentävänä möykkynä ja altistaneet masentuneisuudelle, omalle päihteiden liikakäytölle, mitättömyyden ja arvottomuuden tunteille, näin vain parina esimerkkinä luetellen.

Lasten oikeuksien sopimus velvoittaa meitä kaikkia pitämään huolta lapsista ja nuorista – niin valtiota, kuntia, vanhempia kuin kaikkia meitä muita lasten ja nuorten ympärillä olevia aikuisia. Lasten oikeuksien sopimus korostaa lapsuuden ja vanhemmuuden ainutlaatuista asemaa ja merkitystä, kuten myös vanhempien ja muiden huoltajien ensisijaista vastuuta lasten tasapainoisen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Lasten hyvinvointi lähtee hyvinvoivista vanhemmista, ja tähän hyvinvointiin kannattaa suunnata voimavaroja. Vanhemmuus onkin usein voimavara ja motivoiva tekijä kuntouttaa itseään, oli sitten kyse päihteiden liikakäytöstä tai väkivallasta tai näiden yhteen nivoutumisesta.

Lapsilla on oikeus huolenpitoon ja suojeluun sekä oikeus osallistua, ilmaista esimerkiksi näkemyksensä itseään koskevassa asiassa ja tulla kuulluksi. Oikeus jo tänään, tässä ja nyt, elää päihteiden käytön haittavaikutuksilta vapaata ja väkivallatonta elämää. Heillä on myös mahdollisuus saada tämän päihdeviikon teeman näkökulmasta apua omien kokemustensa työstämiseen tilanteissa, joissa päihteet ja väkivalta ovat horjuttaneet hyvinvointia – se on lapsen mahdollisuus ja oikeus.

Tämän vuoden ehkäisevän päihdeviikon erityisenä teemana on puheeksiotto: ”Kysy. Se kannattaa.” Halutaan kannustaa puhumaan päihteistä ja kysymään rohkeasti päihteiden käyttöön liittyvistä ongelmista. Aikuiset usein kertovat toivoneensa lapsina, että heiltä olisi kysytty suoraan heränneistä huolista. Puheeksiotto ei koske ainoastaan ammattilaisia. Oli sitten puheeksiottaja ammattilainen tai ystävä, tuttu tai perheenjäsen, päihteitä käyttävien perheiden hyvinvoinnin kannalta se voi olla ratkaiseva askel muutokseen. Ei välttämättä aina juuri kysymyshetkellä, mutta se voi olla alku muutostielle.

Kirjoittaja: Merja Kortelainen

Saumuri – hankkeen kirjoitus Väkivaltatyön verkostofoorumista

 

Verkostopuhetta ja multifoorumeja

Väkivaltatyön foorumissa syksyllä 2014 meillä on jälleen kerran loistava tilaisuus eri tasojen rakentavaan ja tasa-arvoiseen keskusteluun ja kohtaamiseen. Puhe voi olla kantaa ottavaa, arvioivaa ja kyseenalaistavaa. Meitä puhuttaa erityisesti se, miten saisimme kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oman äänen kuuluville niin, että he voisivat kokea tulleensa kokonaisvaltaisesti kohdatuksi ja hoidetuksi. Meille tämä tarkoittaa konkretiaa, toimia ja näyttöjä yhteisöiltämme, että normimme eivät ole heikoimmassa asemassa olevia syrjiviä, jäykkiä ja lyhytnäköisiä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että otamme kansalaiset mukaan palvelujen ja palveluprosessien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että kysytään asiakkailtamme, miten häntä voitaisiin parhaiten tukea ja auttaa ja onko puhuttu hänelle tärkeistä ja merkityksellisistä asioista tai ovatko auttamismenetelmämme auttaneet. Tällä hetkellä useat asiakkaamme kokevat suurta voimattomuutta ja osattomuutta elämäänsä ja yhteisöönsä, ja samaan aikaan palvelujärjestelmä vaatii heiltä sitkeyttä ja paljon tietämystä palveluista ja lisäksi vielä vahvaa toimijuutta. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan rinnalla kulkevaa tukea ja apua, ei tekoja toisen puolesta, vaan apua asiakasta ja/tai hänen verkostoaan auttamaan itse itseään. Meidän tulee lopulta vain luottaa ihmisten omaan pystyvyyteen.

Väkivaltatyön foorumien historia alkaa parinkymmenen vuoden takaa Suhmuran tapaamisesta. Suhmura on Joensuun liepeillä sijaitseva noin tuhannen asukkaan kylä. Ydinajatuksena yhteisille tapaamisille oli jo tuolloin yhteinen jakaminen ja ns. ”suhmuran henki.” Vaikeiden asioiden äärellä työskentelevien ihmisten on tärkeää saada kokoontua ja vaihtaa ajatuksia vapaassa ilmapiirissä ilman sen suurempia valmisteluja. Tästä yhteisöllisestä tapahtumasta ja tunnelmasta sai alkunsa ns. ”suhmuran henki.” Mikä on sitten muuttunut noista ajoista? Verkostot ovat suurentuneet, tapahtumissa on yhä enemmän ihmisiä ja foorum sanan merkitys on muuttunut enemmän seminaarin oloiseksi multifoorumiksi. Tänä päivänä eri tasojen toimijoiden ja kuntien välisen yhteistyön tueksi kaivataan verkottumista ja miksei vertaistukeakin.

Tällaiset multifoorumit tuottavat yhdessä parhaimmillaan päätöspäiväksi kiteytyneen viestin yhteiskunnallemme siitä, mitä perhe- tai lähisuhdeväkivaltatyö on tänä päivänä. Mikä sitten yhdistää tai puhuttaa perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön eri toimijoita? Se voi olla auttamisenhalu, tarve tuottaa turvallisuutta läheisillemme, pelon poistaminen tai yhteisen ymmärryksen luominen yhteiskunnallisesti. Asiakas lahjoittaa meille tarinansa. Ratkaisevaa mielestämme on se, mitä me tarinalla teemme, koska työntekijän ja asiakkaan yhteinen toimijuus ja vaikuttaminen käynnistävät muutosprosessin. Muutos on käynnistynyt jo silloin, kun asiakas ottaa meihin yhteyttä ensimmäistä kertaa. Kaikenlainen kohtaaminen vaikuttaa meihin ja asiakkaisiin.

Saumuri – hankkeessa* rakennamme ns. rautalankamalleja palveluketjuista perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille, yhdessä viiden vammaisjärjestön, viranomaisten, lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden kehittäjäasiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Väistö-hanke* rakentaa yhteistyötä ja palveluketjuja julkisten peruspalveluiden kanssa sekä luo väkivaltatyön avainhenkilöille paikkaa ja tilaa eri toimipisteissä. Tarkoituksenamme on yhdessä rakentaa polut ja etapit polkujen välissä, jotta lähisuhdeväkivaltatyö saa oman paikkansa palveluketjuissa ja työntekijät luvan toimia yksiköissään.

Näemme selvästi sen, että erilaisten ihmisten kohtaaminen ”suhmuran hengessä” on saavuttanut uuden tason, jossa uskaltaudumme yhä enemmän puhumaan myös oman kokemuksen hengessä. Erilaisten näkemysten sietäminen, debaatit ja yhteisten ajatusten löytäminen, asioiden auki puhuminen ja elävään elämään ”saumaaminen” ovat niitä asioita ja tekijöitä joita haluamme korostaa väkivaltayön foorumissakin. Ehkä se on niin, että menneisyydestä voi ammentaa tulevaisuuteen, mutta nykyisyyttä ei saa ohittaa koskettamatta sitä. Toivottavasti yhdessä tavoitamme tämän sangen toiveikkaalta kuulostavan ”Suhmuran hengen.”

Suhmuran hengessä Jarmo ja Birgitta Saumuri-hankkeesta

 

Saumuri-hanke* VIOLA- väkivallasta vapaaksi ry:n Saumuri-hankkeen ja Itä-Suomen Väistö-hankkeen yhteensovitettuna päämääränä on verkostoivan ja pysyvän osaamiskeskusrakenteen kautta tarjota Mikkelin Seutusoteen kuuluvan kuuden kunnan asukkaille lähisuhdeväkivaltaa ehkäiseviä ja hyvinvointia ylläpitäviä palveluita ja toimintatapoja sekä turvata väkivallan osapuolille koordinoidut palvelut.

Saumuri-hankkeen omana, kokonaisuuteen kytkeytyvänä päätavoitteena on vahvistaa ja varmistaa kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallisuutta tässä yhteensovittavassa kehittämistyössä. Kehittämistyötä ohjaa oikeus osallisuuteen ja kumppanuuteen, jossa asiakkaalla on oikeus tulla kuulluksi, osallistua ja vaikuttaa palveluiden sisältöjen suunnitteluun sekä päätöksentekoon ja palveluiden arviointiin. Mukana hankkeessa ovat kehittäjäasiakkaat sekä kokemusasiantuntijat.

Väistö-hanke* Hankkeen tavoitteena on vahvistaa rakenteita ja osaamista perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ja ongelmiin puuttumiseksi. Hankkeessa luodaan Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueelle yhtenäinen lähisuhdeväkivallan tunnistamisen, puuttumisen, arvioinnin ja ohjaamisen toimintamalli, missä huomioidaan STM:n suositukset.

 

 

 

 

Kieppi auttaa arjen rutiineissa

Kiepin toiminnasta kertova artikkeli julkaistiin Enskassa viime vuoden puolella (5/2012) – antoisia lukuhetkiä!

Kumppaneita ja lisätietoa