Välitä väkivallasta -blogi
Seuraa Violan henkilökunnan, hallituksen jäsenten ja asiakkaiden mietteitä.
Voit osallistua keskusteluun joko blogissa tai Facebookissa.

Lähisuhdeväkivallan vastainen työ on erittäin tärkeää ja vaatii onnistuakseen paljon yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Lähisuhdeväkivalta on yhteiskunnallinen ongelma. Meillä on kuitenkin mahdollisuus tuoda apu lähelle sitä tarvitseville ja tieto väkivallasta ja sen seurauksista sekä vaikutuksista kuuluu kaikille.

Koettu väkivalta aiheuttaa pelkoa ja häpeää. Monikaan ei puhu asiasta ulospäin tai tiedä altistuvansa tai kokevansa lähisuhteissaan väkivaltaa. Jalkautuva työ tuo tietoa arjen tasolla niihin ympäristöihin, jossa ihminen elää ja toimii. Jalkautuvaa työtä voi tehdä eri tavoilla huomioiden ihmiset yksilöinä.

Viola väkivallasta vapaaksi ry ssä jalkautuvaa työtä toteutetaan yhdessä mm. Essoten ja muiden järjestötoimijoiden kanssa. Työntekijä voi tulla suoraan sinne missä asiakaskin on ja tuo avun saataville.

Jalkautuvassa työssä hyödynnetään paljon myös luovia menetelmiä kuten liikuntaa, musiikkia, taidetta ja kulttuuria. Työn arjenläheisyys madaltaa kynnystä hakea apua omaan tilanteeseen tai antaa rohkeutta ottaa sitä vastaan.

Ammatilliset tulihenkilöt ja koulutetut vapaaehtoiset tekevät jalkautuvaa työtä esimerkiksi turvakodista arkeen sopeutumisen tueksi. Voidaan asiakkaan toiveen mukaan lähteä lenkille, luontoon tai kahville. Kokemus riittävän turvallisesta ympäristöstä auttaa avamaan vaikeitakin asioita omaan tahtiin.

Lähisuhdeväkivallasta saa ja tulee puhua ja meidän ammattilaisten täytyy huolehtia apu saatavaksi kaikille. On ihmisiä jotka eivät pysty liikkumaan sairauden tai vamman vuoksi, ja väkivalta voi lamaannuttaa niin että on vaikea poistua kotoa.

Jalkautuva työ mahdollistaa keskusteluavun sairaaloiden osastoille, palvelukoteihin, oppilaitoksiin, terveyskeskuksiin ja tapaamispaikkoihin. Kiitos kaikille rohkeille oman kokemuksensa jakaneille, te olette avainasemassa myös työn jatkuvaan kehittämiseen.

Rauhallista syksyn alkua!

Minna
Ohjaaja
Viola ry

Miten on mahdollista, että täällä, Etelä – Savon maakunnassa, on onnistuttu rakentamaan miltei täydellinen malli lähisuhdeväkivaltatyölle, vieläpä sellaisen malli, josta muut maakunnat ovat kiinnostuneet ja haluavat myös itselleen?

Avainsanat tuolle onnistumiselle ovat pitkäjänteinen yhteistyö, maakunnan väestön tietoisuuden lisääntyminen lähisuhdeväkivallasta, sekä tiiviit ja toimivat kontaktit sekä rakenteissa että työssä. Lisäksi on tarvittu nöyryyttä, kunnioitusta ja kuulemisen taitoa väkivaltakokemusten äärellä sekä toimijoiden yhteinen tahtotila muutokselle.

Etelä – Savon lähisuhdeväkivaltatyön mallin juuret pohjautuvat pitkäkestoiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön eri toimijatahojen kanssa. Lisäksi, sanoisin jopa ensisijaisesti, olemme oppineet kuuntelemaan ja kuulemaan heitä, jotka ovat apua tarvinneet, saaneet tai parhaillaan sitä saavat. Tämän kokemuksellisuuden kutsuminen päättämään palvelujen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpitämisestä, on vaatinut asennemuutosta meiltä kaikilta, ja siihen täällä on ollut hyvä ilmapiiri.

Kokemuksellisuuden ymmärtäminen lähisuhdeväkivallasta monipuolisesti, kaikkia koskevana, on ollut edellytyksenä yhteisen ymmärryksen rakentumiselle kaikissa lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä.

Yhteistyö on tarkoittanut laaja-alaista keskustelua yhteisissä foorumeissa, joissa on ollut mahdollisuus erilaisiin, kärkkäisiinkin, mielipiteisiin. Pelkkä puhuminen ei  yksin auta, mutta se on luonut tervettä painetta toteutuksen suuntaan. Pelkkä tekeminen ei myöskään auta, mutta tekemisen kautta kerätty kokemuksellinen tieto ja sen hyödyntäminen uudelleen parempien palveluiden rakentamiseksi on luonut pohjan lähisuhdeväkivaltatyölle.

Mielestäni tästä on kysymys Etelä – Savon lähisuhdeväkivaltatyön mallissa. Meillä on olemassa tiiviissä yhteistyössä kehitetty lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen pysyvä malli, jota kehitetään edelleen. Mallin erityisyys piilee siinä, että täällä on ymmärretty mallin toimivan vain, jos jatkuvaa yhteyttä eri tahojen kanssa pidetään yllä, ja siinä, ettei sen rakentuminen ja kehittäminen koskaan lopu.

Mallin elävänä säilyminen edellyttää hieman samoja elementtejä mitä puutarhanhoito; suunnitelmallisuutta, jatkuvaa huoltamista sekä asiantuntijuuden kehittämistä tiedon ja kokemuksen kautta. Eli ei muuta kuin kitkemään väkivallan rikkaruohot pois yhteiseltä turvallisuuden aarimaalta. Siinä työssä meitä kaikkia tarvitaan.

Jarmo Romo
Väkivaltatyön järjestökoordinaattori
Viola ry

 

Kesän valoisat illat alkavat kääntyä syksyyn, ilmakin tuoksuu jo sille, että kohta alkaa arkinen aherrus. Perheet ja lapset valmistautuvat koulujen alkuun, lehdissä mainostetaan toinen toistaan hienompia koulureppuja.

Mitä kaikkea tuo uusi hieno koulureppu näkeekään kouluvuoden aikana, ja mitä sen sisältöön olisi tärkeä kasata penaalin ja sisäkenkien lisäksi? Yksi tärkeä seikka, joka vaikuttaa moneen asiaan on turvallisuus. Mitä jos reppu ei olekaan uusi ja hieno? Voiko se silti sisältää turvallisuuden tunteen? Tai vastaavasti, voiko joskus olla myös niin, että vaikka reppu olisi kuinka uusi ja hieno, sisällä ei olekaan turvallista.

Turvallisuuden tunne, perustavaa laatua oleva asia, joka vaikuttaa suuresti meidän toimintaamme. Miten turvallisuus sitten luodaan, miten se syntyy? Turvallisuuden tunne alkaa kehittyä heti syntymästä, turvallinen kiintymyssuhde lapsen ja häntä hoitavan aikuisen välille. Turvallinen kiintymyssuhde syntyy, kun aikuinen vastaa lapsen tarpeisiin oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla. Vauvalle jutellaan, laulellaan, leperrellään ja hymyillään ja kun vauva oppii hymyilemään, hänen hymyynsä vastataan. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, mitä kouluun menijän repussa sitten joskus on. Näiden avulla siellä on itsetuntoa ja kykyä uskoa siihen, että selviytyy ja myös kykyä pyytää apua jos sitä tarvitsee. Turvallisuuden tunne syntyy muun muassa siitä, että ihminen kokee olevansa hyväksytty yhteisöön (koulu, perhe, kaverit) sellaisena kuin on. Että hänen ei tarvitse muuttaa itseään tullakseen hyväksytyksi. Jokainen yhteisön jäsen vaikuttaa siis omalla toiminnallaan siihen, kokeeko yksilö olonsa turvalliseksi. Voiko hän ilmaista omia mielipiteitään ilman pelkoa tai häpeää siitä, miten yhteisö siihen reagoi.

Väkivalta on turvallisuuden tunteen vastakohta. Väkivalta aiheuttaa pelkoa, häpeää ja turvattomuutta. Väkivaltaisessa ilmapiirissä elämä kaventuu, ihminen ei voi olla oma itsensä tai toimia vapaasti. Kaikkea toimintaa värittää pelko siitä, mikä on reaktio juuri kyseisiin sanoihin tai tekoihin.  Ihminen muuttuu pikkuhiljaa näkymättömäksi  välttääkseen väkivaltaa. Jos väkivaltaa ja turvattomuutta kantaa repussaan, se näyttäytyy usein myös kouluyhteisössä jollain tavalla. Keinot, joilla on tottunut reagoimaan välttääkseen väkivallan, saattavat aiheuttaakin koulumaailmassa pulmia. Joku on se maailman kiltein lapsi, joku levottomin. Jonkun käytöksestä sitä ei vaan pysty millään arvaamaan. Siksi onkin tärkeää opettaa kouluissa ja oppilaitoksissa mikä kaikki on väkivaltaa ja miten kannattaa toimia jos kohtaa väkivaltaa. Ja tärkeää on myös kysyä, onko sinun elämäsi turvallista?

Väkivaltaa on monenlaista ja valitettavasti Suomi on lähisuhdeväkivallan osalta tilastojen kärjessä. Lähisuhdeväkivallan lisäksi kouluissa tapahtuvasta häirinnästä on keskusteltu viime vuosina laajalti, ja sitä osataan nykyään tunnistaa paremmin ja sitä myötä siihen osataan myös puuttua eikä sitä hyväksytä hiljaa. Koulukiusaaminen, sitä sanaa käytetään paljon. Valitettavasti välillä tuntuu siltä, että sana kiusaaminen vähättelee sitä, millaista turvattomuutta, mitätöintiä ja häpeää se saa kokijassaan aikaiseksi. Voisimmeko puhua väkivallasta? Sillä sitähän myös koulukiusaaminen usein on. Se on toisen ihmisen lyttäämistä ja alistamista, toisen elämän piirin kaventamista. Sana koulukiusaaminen on myös siksi ongelmallinen, että se ei tapahdu ainoastaan koulussa, kouluaikana. Se kulkee mukana koteihin, harrastuksiin, mihin tahansa ihminen meneekin sillä teknologia mahdollistaa sen, ja vaikka ei mahdollistaisikaan, se on kokijansa mukana aina. Koulukiusaamista on tutkittu paljon, erään tutkimuksen mukaan kiusaaja saattaa pyrkiä toista alistamalla esimerkiksi nostamaan omaa asemaansa tietyssä yhteisössä.

Hyvät tunne- ja turvataidot ovat tärkeä ennaltaehkäisevä keino kaikenlaiseen väkivaltaan. Niitä tulee opetussuunnitelman mukaan opettaa kaikissa kouluissa ja ne on nähty myös yhtenä tulevaisuuden tärkeimpänä työelämätaitona.

Hyvää ja turvallista koulupäivää ihan kaikille <3  Muistetaan omat ja toisten rajat!

Koulukuraattori, Lähisuhdeväkivallan avainhenkilöiden kouluttaja

Maria Merta,  Essote, Mikkeli

Kumppaneita ja lisätietoa