Välitä väkivallasta -blogi
Seuraa Violan henkilökunnan, hallituksen jäsenten ja asiakkaiden mietteitä.
Voit osallistua keskusteluun joko blogissa tai Facebookissa.

TARINAMME alkoi kauan sitten, mutta siltikin kuin eilen.

Tapasimme aluksi satunnaisesti, mutta jossain vaiheessa alkoi tuntua että sopisimme toisillemme… Molemminpuolinen ihastus voimistui. Heräsimme tunteisiin, että toisesta on tullut maailmassa tärkein, jotain, mistä ei koskaan haluaisi luopua. Hänen kanssaan aukeaisi yhteinen elämä, joka oli ennen vain unelma.  

Jossain vaiheessa huomasin ajattelevani, että kumppanini ei täytä toiveitani eikä hän huomaa, mitä minä tarvitsen. Hän ei osoita arvostavansa minua eikä mitä minä teen.  

Tuli päivä, jolloin emme enää puhuneet toisillemme, sisäisesti koin kylmyyttä kumppanin läsnäollessa. Muuri pysyi välissämme, liitosta eroaminen ei tätä muuttanut. Miten tuosta niin uskomattoman tärkeästä ihmisestä tuli vihamielinen ja jopa vihattava ?  

Parisuhteen päättyminen, kuten avioero, on lisääntynyt länsimaissa toisen maailmansodan jälkeen. Voidaanko ajatella ilmiön liittyvän teollistumiseen ja avioliiton luonteen muuttumiseen ? Agraariyhteiskunnassa avioliiton solmimista säätelivät toisenlaiset lainalaisuudet kuin palkkatyöhön perustuvassa teollistuneessa maailmassa. Avioliiton solmiminen ja sen päättäminen on yhä enemmän yksilön itsensä vastuulla ja hallinnassa.  Suomessa ja Ruotsissa avioeroprosentti on noin 50 %, Intiassa noin 1 %. Vuonna 1965 Suomessa solmittiin 36000 avioliittoa ja avioeroja 4500. Vuonna 2017 avioliittoja solmittiin 26 000 ja avioeroja 13500, avoliitoista eroamisesta puhumattakaan. Missä osin lukujen muutoksen voidaan katsoa johtuvan ns. rakkausavioliiton haavoittuvuudesta verrattuna yhteisön määrittelemiin, järjestettyihin liittoihin ?  

 Ihmisten odotukset avioliitolle ovat myös muuttuneet ja tunne-elämän tarpeet ovat nousseet yhä keskeisemmiksi. Avioliittoa ei nähdä enää velvollisuuksien täyttämänä parisuhteena, vaan onnellisen elämän lähteenä. Lieneekö osuutensa myös romanttisen viihteen vaikutuksella parisuhteeseen ? Rakastumisen tunnetta ihannoidaan ja pidetään hyvänä syynä solmia avioliitto. Samaan aikaan nuorille ja nuorille aikuisille tarjotaan hyvin vähän välineitä parisuhteensa kehittämiseen. Suuret avioeroluvut ovat näin ollen erityisesti lapsiperheiden haaste. Mikään ei viittaa siihen, että tämä kehityskulku olisi muuttumassa. 

Etelä-Savossa voimistui ajatus vuonna 2016 eroauttamisen palvelujen lisäämistarpeesta. Ajan vaatimuksia erokriisien voittamiseksi ja erosta selviytymiseksi valikoitui Suomalainen eroseminaari -työmuoto, ammatillisesti ohjattu vertaisryhmä, joka painottaa parisuhteen päättymisessä eroamisesta nimenomaan suhteesta eikä ihmisestä.   

Työmalliin kuuluu tekstikirja sekä lukutehtävät, jotka auttavat osallistujia sisäistämään työstettäviä käsitteitä ja tekstiä. Seminaarin ohjaajat luovat turvalliset puitteet ryhmän toiminnalle ja tukevat osanottajia heidän erotyössään. Ryhmä kokoontuu 11 kertaa, kerran viikossa ja jokaiselle tapaamiselle on oma teema, joka on suunniteltu erosta selviytymisen ja siitä oppimisen näkökulmasta. Eroseminaarin tarkoituksena on tukea osanottajien kasvua ja itsetuntemuksen lisääntymistä sekä antaa heille välineitä toimivien ihmis- ja rakkaussuhteiden solmimiseen jatkossa. 

Syksyllä 2019 aloitetaan järjestyksessä viides eroseminaariryhmä, tämäkin toteutuu yhteistyössä Perheasiainneuvottelukeskuksen sekä Viola ry:n toimijoiden kanssa. 

 Matalalla kynnyksellä erosta tai sitä edeltävistä tai sen jälkeisistä ajatuksista voi tulla juttelemaan ja kuulemaan myös Erokahvila Jatkumoon, joka toimii vapaaehtoisvoimin, Violan Miesten aseman koordinoimana. Syksyn aikatauluista tai vetäjäksi ryhtymisestä voit tiedustella Miesten asemalta.

Pasi Juuti
Miestyön kehittäjä
Miesten asema

Lähisuhdeväkivallan vastainen työ on erittäin tärkeää ja vaatii onnistuakseen paljon yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Lähisuhdeväkivalta on yhteiskunnallinen ongelma. Meillä on kuitenkin mahdollisuus tuoda apu lähelle sitä tarvitseville ja tieto väkivallasta ja sen seurauksista sekä vaikutuksista kuuluu kaikille.

Koettu väkivalta aiheuttaa pelkoa ja häpeää. Monikaan ei puhu asiasta ulospäin tai tiedä altistuvansa tai kokevansa lähisuhteissaan väkivaltaa. Jalkautuva työ tuo tietoa arjen tasolla niihin ympäristöihin, jossa ihminen elää ja toimii. Jalkautuvaa työtä voi tehdä eri tavoilla huomioiden ihmiset yksilöinä.

Viola väkivallasta vapaaksi ry ssä jalkautuvaa työtä toteutetaan yhdessä mm. Essoten ja muiden järjestötoimijoiden kanssa. Työntekijä voi tulla suoraan sinne missä asiakaskin on ja tuo avun saataville.

Jalkautuvassa työssä hyödynnetään paljon myös luovia menetelmiä kuten liikuntaa, musiikkia, taidetta ja kulttuuria. Työn arjenläheisyys madaltaa kynnystä hakea apua omaan tilanteeseen tai antaa rohkeutta ottaa sitä vastaan.

Ammatilliset tulihenkilöt ja koulutetut vapaaehtoiset tekevät jalkautuvaa työtä esimerkiksi turvakodista arkeen sopeutumisen tueksi. Voidaan asiakkaan toiveen mukaan lähteä lenkille, luontoon tai kahville. Kokemus riittävän turvallisesta ympäristöstä auttaa avamaan vaikeitakin asioita omaan tahtiin.

Lähisuhdeväkivallasta saa ja tulee puhua ja meidän ammattilaisten täytyy huolehtia apu saatavaksi kaikille. On ihmisiä jotka eivät pysty liikkumaan sairauden tai vamman vuoksi, ja väkivalta voi lamaannuttaa niin että on vaikea poistua kotoa.

Jalkautuva työ mahdollistaa keskusteluavun sairaaloiden osastoille, palvelukoteihin, oppilaitoksiin, terveyskeskuksiin ja tapaamispaikkoihin. Kiitos kaikille rohkeille oman kokemuksensa jakaneille, te olette avainasemassa myös työn jatkuvaan kehittämiseen.

Rauhallista syksyn alkua!

Minna
Ohjaaja
Viola ry

Miten on mahdollista, että täällä, Etelä – Savon maakunnassa, on onnistuttu rakentamaan miltei täydellinen malli lähisuhdeväkivaltatyölle, vieläpä sellaisen malli, josta muut maakunnat ovat kiinnostuneet ja haluavat myös itselleen?

Avainsanat tuolle onnistumiselle ovat pitkäjänteinen yhteistyö, maakunnan väestön tietoisuuden lisääntyminen lähisuhdeväkivallasta, sekä tiiviit ja toimivat kontaktit sekä rakenteissa että työssä. Lisäksi on tarvittu nöyryyttä, kunnioitusta ja kuulemisen taitoa väkivaltakokemusten äärellä sekä toimijoiden yhteinen tahtotila muutokselle.

Etelä – Savon lähisuhdeväkivaltatyön mallin juuret pohjautuvat pitkäkestoiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön eri toimijatahojen kanssa. Lisäksi, sanoisin jopa ensisijaisesti, olemme oppineet kuuntelemaan ja kuulemaan heitä, jotka ovat apua tarvinneet, saaneet tai parhaillaan sitä saavat. Tämän kokemuksellisuuden kutsuminen päättämään palvelujen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpitämisestä, on vaatinut asennemuutosta meiltä kaikilta, ja siihen täällä on ollut hyvä ilmapiiri.

Kokemuksellisuuden ymmärtäminen lähisuhdeväkivallasta monipuolisesti, kaikkia koskevana, on ollut edellytyksenä yhteisen ymmärryksen rakentumiselle kaikissa lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä.

Yhteistyö on tarkoittanut laaja-alaista keskustelua yhteisissä foorumeissa, joissa on ollut mahdollisuus erilaisiin, kärkkäisiinkin, mielipiteisiin. Pelkkä puhuminen ei  yksin auta, mutta se on luonut tervettä painetta toteutuksen suuntaan. Pelkkä tekeminen ei myöskään auta, mutta tekemisen kautta kerätty kokemuksellinen tieto ja sen hyödyntäminen uudelleen parempien palveluiden rakentamiseksi on luonut pohjan lähisuhdeväkivaltatyölle.

Mielestäni tästä on kysymys Etelä – Savon lähisuhdeväkivaltatyön mallissa. Meillä on olemassa tiiviissä yhteistyössä kehitetty lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen pysyvä malli, jota kehitetään edelleen. Mallin erityisyys piilee siinä, että täällä on ymmärretty mallin toimivan vain, jos jatkuvaa yhteyttä eri tahojen kanssa pidetään yllä, ja siinä, ettei sen rakentuminen ja kehittäminen koskaan lopu.

Mallin elävänä säilyminen edellyttää hieman samoja elementtejä mitä puutarhanhoito; suunnitelmallisuutta, jatkuvaa huoltamista sekä asiantuntijuuden kehittämistä tiedon ja kokemuksen kautta. Eli ei muuta kuin kitkemään väkivallan rikkaruohot pois yhteiseltä turvallisuuden aarimaalta. Siinä työssä meitä kaikkia tarvitaan.

Jarmo Romo
Väkivaltatyön järjestökoordinaattori
Viola ry

 

Kumppaneita ja lisätietoa