VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry on perhe- ja lähisuhdeväkivallan avopalveluyksikkö.
Palvelemme sekä tekijöitä että uhreja.

Koulureppu

Kesän valoisat illat alkavat kääntyä syksyyn, ilmakin tuoksuu jo sille, että kohta alkaa arkinen aherrus. Perheet ja lapset valmistautuvat koulujen alkuun, lehdissä mainostetaan toinen toistaan hienompia koulureppuja.

Mitä kaikkea tuo uusi hieno koulureppu näkeekään kouluvuoden aikana, ja mitä sen sisältöön olisi tärkeä kasata penaalin ja sisäkenkien lisäksi? Yksi tärkeä seikka, joka vaikuttaa moneen asiaan on turvallisuus. Mitä jos reppu ei olekaan uusi ja hieno? Voiko se silti sisältää turvallisuuden tunteen? Tai vastaavasti, voiko joskus olla myös niin, että vaikka reppu olisi kuinka uusi ja hieno, sisällä ei olekaan turvallista.

Turvallisuuden tunne, perustavaa laatua oleva asia, joka vaikuttaa suuresti meidän toimintaamme. Miten turvallisuus sitten luodaan, miten se syntyy? Turvallisuuden tunne alkaa kehittyä heti syntymästä, turvallinen kiintymyssuhde lapsen ja häntä hoitavan aikuisen välille. Turvallinen kiintymyssuhde syntyy, kun aikuinen vastaa lapsen tarpeisiin oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla. Vauvalle jutellaan, laulellaan, leperrellään ja hymyillään ja kun vauva oppii hymyilemään, hänen hymyynsä vastataan. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, mitä kouluun menijän repussa sitten joskus on. Näiden avulla siellä on itsetuntoa ja kykyä uskoa siihen, että selviytyy ja myös kykyä pyytää apua jos sitä tarvitsee. Turvallisuuden tunne syntyy muun muassa siitä, että ihminen kokee olevansa hyväksytty yhteisöön (koulu, perhe, kaverit) sellaisena kuin on. Että hänen ei tarvitse muuttaa itseään tullakseen hyväksytyksi. Jokainen yhteisön jäsen vaikuttaa siis omalla toiminnallaan siihen, kokeeko yksilö olonsa turvalliseksi. Voiko hän ilmaista omia mielipiteitään ilman pelkoa tai häpeää siitä, miten yhteisö siihen reagoi.

Väkivalta on turvallisuuden tunteen vastakohta. Väkivalta aiheuttaa pelkoa, häpeää ja turvattomuutta. Väkivaltaisessa ilmapiirissä elämä kaventuu, ihminen ei voi olla oma itsensä tai toimia vapaasti. Kaikkea toimintaa värittää pelko siitä, mikä on reaktio juuri kyseisiin sanoihin tai tekoihin.  Ihminen muuttuu pikkuhiljaa näkymättömäksi  välttääkseen väkivaltaa. Jos väkivaltaa ja turvattomuutta kantaa repussaan, se näyttäytyy usein myös kouluyhteisössä jollain tavalla. Keinot, joilla on tottunut reagoimaan välttääkseen väkivallan, saattavat aiheuttaakin koulumaailmassa pulmia. Joku on se maailman kiltein lapsi, joku levottomin. Jonkun käytöksestä sitä ei vaan pysty millään arvaamaan. Siksi onkin tärkeää opettaa kouluissa ja oppilaitoksissa mikä kaikki on väkivaltaa ja miten kannattaa toimia jos kohtaa väkivaltaa. Ja tärkeää on myös kysyä, onko sinun elämäsi turvallista?

Väkivaltaa on monenlaista ja valitettavasti Suomi on lähisuhdeväkivallan osalta tilastojen kärjessä. Lähisuhdeväkivallan lisäksi kouluissa tapahtuvasta häirinnästä on keskusteltu viime vuosina laajalti, ja sitä osataan nykyään tunnistaa paremmin ja sitä myötä siihen osataan myös puuttua eikä sitä hyväksytä hiljaa. Koulukiusaaminen, sitä sanaa käytetään paljon. Valitettavasti välillä tuntuu siltä, että sana kiusaaminen vähättelee sitä, millaista turvattomuutta, mitätöintiä ja häpeää se saa kokijassaan aikaiseksi. Voisimmeko puhua väkivallasta? Sillä sitähän myös koulukiusaaminen usein on. Se on toisen ihmisen lyttäämistä ja alistamista, toisen elämän piirin kaventamista. Sana koulukiusaaminen on myös siksi ongelmallinen, että se ei tapahdu ainoastaan koulussa, kouluaikana. Se kulkee mukana koteihin, harrastuksiin, mihin tahansa ihminen meneekin sillä teknologia mahdollistaa sen, ja vaikka ei mahdollistaisikaan, se on kokijansa mukana aina. Koulukiusaamista on tutkittu paljon, erään tutkimuksen mukaan kiusaaja saattaa pyrkiä toista alistamalla esimerkiksi nostamaan omaa asemaansa tietyssä yhteisössä.

Hyvät tunne- ja turvataidot ovat tärkeä ennaltaehkäisevä keino kaikenlaiseen väkivaltaan. Niitä tulee opetussuunnitelman mukaan opettaa kaikissa kouluissa ja ne on nähty myös yhtenä tulevaisuuden tärkeimpänä työelämätaitona.

Hyvää ja turvallista koulupäivää ihan kaikille <3  Muistetaan omat ja toisten rajat!

Koulukuraattori, Lähisuhdeväkivallan avainhenkilöiden kouluttaja

Maria Merta,  Essote, Mikkeli

Share This Post:

Comments ( 0 )

    Leave A Comment

    Your email address will not be published. Required fields are marked *

    Kumppaneita ja lisätietoa