Väkivaltatyö

VIOLAn väkivaltatyön palvelut on tarkoitettu sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreille että tekijöille. VIOLAssa on omat työntekijät naisille, miehille, lapsille ja nuorille. Yksilötyön lisäksi VIOLAssa on mahdollisuus myös pari-, perhe- ja vertaisryhmätyöskentelyyn.

Väkivaltatyön palvelut ovat maksuttomia mikkeliläisille, lähikuntien asukkaat tarvitsevat maksusitoumuksen.

VIOLAn väkivaltatyön palveluihin kuuluvat myös väkivaltatyön kehittämishankkeet. Varjo-hanke on eron jälkeiseen väkivaltaiseen vainoon keskittynyt tutkimus- ja kehittämishanke, jossa kehitetään palveluita eron jälkeisen vainon eri osapuolten tueksi. Saumuri-hankkeen tavoitteena on puolestaan kehittää kolmannen  ja julkisen sektorin yhteistyötä väkivaltatyön palveluiden organisoinnissa.

Violan väkivaltatyö koostuu avopalveluista ja hanketyöstä

VÄKIVALTATYÖN avopalvelut ovat terapeuttisia yksilö- ja ryhmätoimintoja, joiden kohderyhmänä ovat lähisuhdeväkivallan eri osapuolet. Avopalvelut koostuvat nais-, lapsi- ja Jussi-työstä, mikä tarvittaessa mahdollistaa myös koko perheelle tarjottavien palveluiden käytön.

Toiminnan keskeisenä tavoitteena on lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen. Väkivaltatyön avopalvelut toimivat matalan kynnyksen periaatteen mukaisesti. Palvelut ovat maksuttomia Mikkelin alueen asiakkaille. Mikkelin ulkopuolisista kunnista tulevat asiakkaat tarvitsevat maksusitoumuksen.

Lomake lähisuhdeväkivallan todistusaineiston kirjaamiseen. Todistusaineistoloki. Tallenna lomake tietokoneellesi, niin saat käyttöön lomakkeen ”tallenna” ja ”lähetä” toiminnot.

Mikkelissä toimii myös TURVAKOTI, jonne voi hakeutua, kun kotona on vaarallista väkivallan tai sen uhan takia. Turvakotiin voi mennä joko yksin tai yhdessä lasten kanssa. Lataa Mikkelin turvakoti  – esite täältä.

Väkivaltatyön muodot (napsauta auki lukeaksesi tarkemmin)

NAISTYÖN tavoitteena on tukea sekä lähisuhdeväkivaltaa kokeneita että väkivaltaa käyttäviä naisia . Tavoitteena on vahvistaa naisten mahdollisuuksia selvitä ja toipua väkivallan aiheuttamista kokemuksista. Naistyö tarjoaa terapeuttista apua, neuvontaa ja ohjausta, joita toteutetaan mm. yksilö- ja ryhmätyön menetelmin.

Naistyötä tekevät Annukka Hulkko ja Noora Nuutinen

LAPSI- JA NUORISOTYÖN tavoitteena on tukea ja auttaa väkivaltaa kohdanneita lapsia. Lapsella on oikeus tulla kuulluksi omana itsenään ja hänelle tulee antaa mahdollisuus puhua tunteistaan ja käsitellä kokemuksiaan oman kehitystasonsa mukaisesti. Vanhempien ja koko perheen kanssa tehtävä työ on osa lapsi- ja nuorisotyötä. Muita työmuotoja ovat mm. yksilötyö, sisar- ja vertaisryhmät sekä erilaisten arviointien tekeminen perheen tarpeiden mukaan.

JUSSI-TYÖ on tukea miehille pari- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä kriiseissä. Mies voi olla joko väkivallan tekijänä tai kokijana. Toiminta-ajatuksena on pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen ja mahdollinen kriisi- ja terapia-apu toteutettuna matalan kynnyksen periaatteella. Jussi-työ tarjoaa kriisiapua, terapeuttista keskusteluapua, sekä neuvontaa ja ohjausta.
Jussi-työtä tekee Kari Hallikainen.
Jussi-työn valtakunnalliset sivut >
PERHEIDEN  JA PARISKUNTIEN KANSSA TEHTÄVÄ VÄKIVALTATYÖ
Avopalveluiden väkivaltatyössä on mahdollista työskennellä myös koko perheen kanssa. Työtä tehdään pääsääntöisesti perheterapeuttisin menetelmin. Työskentely aloitetaan yksilötyön kautta, jolloin arvioidaan perheen kanssa tehtävän työn mahdollisuuksia ja edellytyksiä. Työn tavoitteena on väkivallan ehkäiseminen, turvallisuuden lisääminen ja perheen vuorovaikutussuhteiden vahvistaminen.

Päättyneet ja yhteistyöhankkeet

SAUMURI-hanke (2014–2017, rahoitus RAY/STEA) teki innovatiivista ja yhteensovittavaa kehittämistyötä Etelä-Savon alueella yhdessä kansalaisjärjestöjen toimijoiden, kehittäjäasiakkaiden, kokemusasiantuntijoiden ja vapaaehtoisten kanssa. Hankkeeen tavoitteena oli luoda verkostomainen osaamiskeskusrakenne, joka varmistaa kuntalaisille yhteensovitetut, modernit väkivaltatyön palvelut. Hankkeen aikana koulutettiin lukuisia ammattilaisia lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen. Hankekoordinaattori Jarmo Romo jatkaa maakunnallisen lähisuhdevaltatyön järjestökentän koordinaattorina vuodesta 2018 eteenpäin.

VARJO-hanke oli RAY:n/STEAn rahoittama (2012–2017) tutkimus- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena oli kehittää palveluita eron jälkeisen vainon eri osapuolten tueksi huomioiden myös läheiset. Hanketta tehtiin yhteistyössä Oulun ensi- ja turvakoti ry:n kanssa. Hankkeessa kehitettiin ehkäisevään työhön ja kuntoutukseen liittyviä työmuotoja sekä tehtiin vaikuttamistyötä ja tutkimusyhteistyötä. Hankkeessa tehtiin myös asiakastyötä vainon kokijoiden, tekijöiden, lasten ja läheisten kanssa. Hankkeen työ jatkuu vuodesta 2018 eteenpäin valtakunnallisen, eron jälkeiseen vainoon keskittyneen Varjo-tukikeskuksen muodossa.

AJOISSA APUA PERHEVÄKIVALTAAN (AAP) -hanke toteutui  RAY:n rahoituksella vuosina 2008–2010 ja hankkeen  juurruttaminen RAY:n jatkorahoituksella vuosina 2011-2012. Hankkeen tavoitteena oli varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen menetelmien kehittäminen parisuhde- ja perheväkivaltatyössä. Hanke toteutettiin  pääsääntöisesti Joensuussa ja sen ympäristökunnissa (Kontiolahti, Eno, Polvijärvi, Outokumpu, Liperi, Pyhäselkä, Ilomantsi, Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä ja Kesälahti). AAP-loppuraportti

MIES TIENHAARASSA – VIITTOJA TULEVAISUUTEEN (2007–2008) oli ESR-hanke, jonka viitekehyksenä oli eron jälkeinen vanhemmuus. Hanke kohdistui alueellisesti Etelä-Savoon ja sen tutkimuskohteisiin lukeutuvat eroisät, vankilasta vapautuvat eroisät, vankeinhoidon työntekijät ja muut siviiliviranomaiset.

Hanke toteutetiin pääosin haastattelututkimuksena ja sen välittömänä tavoitteena oli nykyisen eroisyyteen kiinnittyvän palvelujärjestelmän toimivuuden selvittäminen ja kokonaisvaltaisen yhteistyöstrategiamallin alustava hahmottaminen kunnallisten tahojen, valtion palvelujen, kolmannen sektorin ja yksityisten palvelujen välille.Tutkimuksen välillisenä tavoitteena oli siten eri toimijoiden välisen yhteisen teoreettisen, tavoitteellisen ja toiminnallisen viitekehyksen pohjustaminen ja sen käyttäminen edelleen erilaisten kehittämisideoiden ja käytännön toimintamallien pohjana.

MIEHET JA SYRJÄYTYMINEN (2009–2011) ESR-hanke
Hankkeessa haettiin ratkaisua nuorten miesten syrjäytymisen ongelmaan. Ongelmien kasaantuminen, huono-osaisuuden syveneminen ja ylisukupolvinen syrjäytyneisyys ovat ilmiöitä, jotka ovat korostuneet erityisesti viime vuosien aikana syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten kohdalla. Kyseiset ongelmat ovat vaikuttaneet välittömästi myös miesten palvelutarpeisiin, joihin kaivataan kipeästi uusia ratkaisuja. Miesten syrjäytymisen ilmiöön liittyvien uusien ongelmien ratkaiseminen vaatii entistä useammin laajaa yhteistyötä ja yksilöllisiä ratkaisuja ongelmiin. Hankkeessa keskitytään siten erityisesti ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen varhaiseen palveluohjaukseen perustuvan työmenetelmän avulla, jolla pyritään lisäämään ja tehostamaan moniviranomaistoimintaa sekä poikkihallinnollisia toimintatapoja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä.

Hankkeessa luotiin varhaiseen palveluohjaukseen perustuva verkostoivan työn pilottimalli, jolla vaikutetaan syrjäytymisvaarassa olevien tai jo syrjäytyneiden miesten elämänhallinnallisiin ongelmiin. Hankkeessa mallinnettiin ja rakennettiin käyttäjäkeskeisiä palveluketjuja eri toimijoiden välille, eli toteutettiin reaalisia palvelusuunnitelmia, joissa syrjäytymisvaarassa olevien tai jo syrjäytyneiden miesten varhaista palveluohjausta pilotoidaan käytännössä.

Hankkeen toiminta-alueina olivat Etelä-Savon alueella Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seutukunnat.

KOKEMUKSET NÄKYVIIN – väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa (2009-2014) (Pia Marttala) oli kahden kansalaisjärjestön, VIOLA- väkivallasta vapaaksi ry:n ja Pelastakaa Lapset ry:n yhteishanke, jonka tavoitteena on väkivaltatyön ja sijaishuollon osaamisen yhdistäminen lapsen eduksi.Monet sijoitetut lapset ovat altistuneet väkivallalle omassa kodissaan, mutta kokemuksia ei useinkaan huomioida huostaanotto- ja sijoitusprosessissa. Väkivalta mainitaan harvoin sijoituksen syynä. Myös sijaisperheellä voi olla omat kokemuksensa väkivallasta, sijaisperheessä voi olla väkivaltaa ja sijaishuollon prosesseissa voi olla väkivaltaisia elementtejä. Hankkeessa on kehitetty auttamisen tapoja lapsille ja perheille sekä sijaishuollon ammattilaisille työkaluja ja toimintamalleja väkivaltailmiön tunnistamiseksi, siihen puuttumiseksi ja perheiden auttamiseksi.
Hankkeen web-sivusto

KATKAISE KETJU  (Pia Marttala ja Kari Hallikainen)Perheväkivalta tavalla tai toisella kokeneet nuoret ovat tehneet kokemuksistaan tietopaketin Ensi- ja turvakotien liiton kanssa. Kaksi musiikkivideota, korttisarja ja infolehtinen kertovat nuorten mielipiteen perheväkivallasta ja siitä, mitä aikuisten pitäisi tietää nuorten väkivaltakokemuksista. Aineisto on nähtävillä Nettiturvakodin sivuilla.

USKALLA PUHUA VÄKIVALLASTA (2012) – kolme tapaa käsitellä perheväkivaltaa yläkoulussa (Jaana Sohkanen). Käsikirja on osa oikeusministeriön Rikoksentorjuntaneuvoston rahoittamaa Uskalla puhua väkivallasta (2010−2012) -hanketta. Materiaali perustuu hankkeen käytännön työhön, jota on tehnyt kolme Ensi- ja turvakotien liitto ry:n jäsen-yhdistystä: Lahden ensi- ja turvakoti ry, Oulun ensi- ja turva-koti ry sekä VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry. Hankkeessa olemme halunneet rohkaista nuoria puhumaan omista väki-valtakokemuksistaan ja samalla heidän kanssaan toimivia ammattilaisia käsittelemään perheväkivaltaa nuorten kanssa.

 

Kumppaneita ja lisätietoa