VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry on perhe- ja lähisuhdeväkivallan avopalveluyksikkö.
Palvelemme sekä tekijöitä että uhreja.

Sanat ja teot

Yksi perinteinen tapa arvioida kanssaihmisiämme on mitata puheiden ja tekojen välistä yhteyttä. Luotettavaksi koetaan yleensä henkilö, jonka sanoilla ja teoilla on vahva yhteys. Jokainen elämää jo elänyt kuitenkin tietää, että sanojen ja tekojen yhteispeli edellyttää meiltä paitsi tahtoa myös voimakasta sisäistä johdonmukaisuutta. Erityisen tärkeää sanojen ja tekojen aikaansaama luottamus on parisuhteissa ja muissa läheissuhteissa. Kannustava ja kannatteleva ilmapiiri luovat uskoa ja pohjaa tulevaan, kun taas turvattomuuden kokemukset luovat usein kivuliaita vaikutuksia muihinkin ihmissuhteisiin. Luottamuksen ja turvallisuuden rakentumisen kannalta huolestuttavin tilanne on yleensä silloin, kun perheessä tai parisuhteessa on väkivaltaa.

Väkivaltaisessa suhteessa sanat ja teot ovat sekä väline että keino, jolta suojaudutaan. Ominaista väkivaltaiselle suhteelle on vähittäin kasvava pelon ilmapiiri, jonka rakkauteen ja luottamukseen pohjaavassa suhteessa sanojen ja tekojen välinen epäjohdonmukaisuus ja ristiriita aiheuttavat. Eläminen suhteessa, jossa hellyyden ja välittämisen osoitusten kääntöpuolena ja lomassa esiintyy voimakasta henkistä tai fyysistä alistamista, häpäisemistä ja kontrollointia, on omiaan aiheuttamaan sen kokijalle voimakasta stressiä ja kuormitusta. Tavanomaista ovat keinottomuuden, häpeän, ahdistuksen, lamaannuksen ja itsensä epäilyn tuntemukset, jotka monesti myös aiheuttavat vaikenemista. Väkivaltaisen suhteen tuhoavasta dynamiikasta johtuen siihen on usein vaikeaa eläytyä ulkopuolelta, jos vastaavaa ei ole omakohtaisesti kokenut. Osaltaan tästä syystä väkivaltaa kokeneet myös kokevat herkästi sanallista ja muuta väheksyntää ja syyllistämistä ulkopuolisilta jopa silloin, kun toisen osapuolen tavoitteena oli ennemminkin tukea ja auttaa.

Väkivallan tekijän kohdalla väkivalta on pohjimmiltaan alkukantainen reaktio tilanteeseen, jonka koetaan uhkaavan omaa minuutta ja olemassaoloa. Väkivaltaisen käytöksen ilmeneminen parisuhteessa viestii yleensä siitä, että taustalla on omaan sisäiseen turvallisuudentunteeseen peruuttamattomasti vaikuttaneita traumaattisia kokemuksia, alistamista – ja väkivaltaa. Tämä ei vähennä väkivallan tekijän vastuuta omasta toiminnastaan, mutta kuvastaa ja alleviivaa väkivallan tuhoisuutta ilmiönä. Väkivaltaiset sodat – kuten myös fyysinen, sanallinen, seksuaalinen tai taloudellinen alistaminen arjessa – vaikuttavat ja elävät tietoisuudessamme (ja tiedostamattomasti) pahimmillaan vielä sukupolvia eteenpäin. Väkivaltaisuuden kierteen katkaisu vaatiikin yksilötasolla vahvaa motivaatiota ja yleensä myös ulkopuolista apua.

Aggression tunne liitetään arkikielessä usein väkivaltaan, vaikka oikein kanavoituna se on yksi keskeisistä voimavaroistamme. Voi jopa väittää, että mitään tärkeää emme saisi aikaan ilman aggression tunnetta. Todistaessamme esimerkiksi kiusaamista tai alistamista meissä heräävä aggressio on tärkeä viesti siitä, että tilanteessa on jotain väärää, jonka pohjalta meissä herää vaistonvarainen tarve puuttua siihen sanoin tai teoin. Väkivallan ehkäisyssä ja sen vastustamisessa sekä puheilla että teoilla on paikkansa, ja vaikuttavimmin niitä voi hyödyntää väkivallan tuhoava dynamiikka ja vaikutukset mielessä pitäen. Läheisten ja muiden ulkopuolisten osoittama kuuntelun taito, ei-tuomitseva ilmapiiri, halu ymmärtää sekä uskallus sanallistaa oma huoli toisesta ovat arkisissa kohtaamisissa avainasemassa. Väkivaltaa kokeneelle pahinta on joka tapauksessa tunne siitä, että ei välitetä. Hiljaisuudella, välinpitämättömyydellä ja puuttumattomuudella luomme väylää väkivallalle, halusimme sitä tai emme.

Viivi Lehtinen (hankevastaava)

ARKI! – Turvakodin jälkeisen toimintakyvyn kehittämishanke

 

Share This Post:

Comments ( 0 )

    Leave A Comment

    Your email address will not be published. Required fields are marked *

    Kumppaneita ja lisätietoa