VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry on perhe- ja lähisuhdeväkivallan avopalveluyksikkö.
Palvelemme sekä tekijöitä että uhreja.

STRESSISTÄ JA LAPSISTA

Stressaako? Onko elämä yhtä suorittamista? Tuntuuko, ettei koskaan saa riittävästi levättyä ja palauduttua?

Stressin kokeminen on yksilöllistä, eikä sen mittaamiseksi ole olemassa kliinistä mittaria. Se kuitenkin tiedetään, että stressi sairastuttaa ihan oikeasti. Tutkimusten mukaan toksinen stressi on riskitekijä monille psyykkisille ja fyysisille sairauksille kuten masennus, 2-tyypin diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit.

Toksista stressistä tekee sen pitkäkestoisuus ja palautumisen puute. Merkittävämpi tekijä on nimenomaan pitkäkestoisuus, ei niinkään stressin voimakkuus. Lyhytkestoinen stressi, vaikka se olisi voimakastakin, ei ole samalla tavalla haitallista, jos sitä seuraa palautuminen. Yhdelle jo arkinen työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen aiheuttaa toksista stressiä, toinen pärjäilee arkihärdellissään sen enempiä stressaantumatta.

Perusta ihmisen stressinsietokyvylle luodaan sikiöajasta aina 20-25 ikävuoteen saakka. Tuona aikana aivot ovat erittäin alttiit ympäristötekijöiden vaikutuksille, niin hyvässä kuin pahassakin. Mitä enemmän lapsen elämässä on stressitekijöitä, ja mitä pidempään ne jatkuvat, sitä todennäköisempää on, että niillä on vaikutusta aivojen rakenteeseen ja lapsen stressinsäätelyjärjestelmien kehittymiseen.

Jo raskausaikana on tärkeää pyrkiä kiinnittämään huomiota odottavan äidin stressitekijöihin, koska napanuoran kautta äidin stressihormonit kulkeutuvat myös sikiöön. Kaikelta stressiltä odottavia äitejä ei kuitenkaan tarvitse eikä kannatakaan suojella. Tutkimusten mukaan kohtuullinen raskaudenaikainen stressi voi olla jopa hyödyksi lapsen aivojen kehitykselle. Mielenkiintoista on se, että myös isän odotusaikaisen stressialtistuksen on havaittu vaikuttavan syntyvän lapsen aivojen kehitykseen parisuhteen kautta.

Erilaiset lapset kokevat arjen tilanteet eri tavalla kuormittavina. Mikä juuri tälle lapselle on toksista stressiä aiheuttava asia? Yksinäisyys tai kiusatuksi tuleminen on varmasti stressaavaa ihan jokaiselle lapselle, kun taas parhaan ystävän muuttaminen toiselle paikkakunnalle voi olla enemmän stressaavaa ujolle ja vetäytyvälle kuin ulospäinsuuntautuneelle, helposti sosiaalisia kontakteja solmivalle lapselle. Lapset ja nuoret ovat alttiita myös vanhempien stressitekijöille, kuten vaikkapa päihteiden käytölle, mielenterveyden pulmille, työttömyydelle ja erolle.

Erityisen herkät nuoren aivot ovat murrosiässä. Silloin kehittyviin aivoihin kohdistuu suuri hormonimyrsky ja aivot ovat ikään kuin kaaostilassa. Tuolloin on erityisen tärkeää huolehtia siitä, ettei ympäristössä ole ylimääräisiä stressitekijöitä, joiden takia aivot saisivat vielä stressihormonitkin kiusakseen.

Tiedot stressin vaikutuksista lapsen kehitykseen ja yhteyksistä moniin sairauksiin ovat huolestuttavia. Varsinkin, kun stressitekijät eivät tunnu tässä maailmassa olevan ainakaan vähenemään päin. Miten voimme suojella lapsen kehittyviä aivoja niitä vaurioittavalta stressiltä? Tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä lääkkeistä stressin haitallisia vaikutuksia vastaan on lapsen itsesäätelykyvyn kehittymisen tukeminen. Itsesäätely tarkoittaa ajatusten, tunteiden ja toiminnan säätelyä tilanteen vaatimalla tavalla. Lapsella ei ole tätä kykyä luonnostaan, vaan hän tarvitsee siihen aikuisen apua.

Kyse on aika tavallisista asioista: Lapsi tarvitsee turvallisia ja välittäviä aikuisia, johdonmukaista kasvatusta, säännöllistä arkirytmiä, ystäviä, lepoa, iloa ja mielihyvää. Laitetaan älylaitteet sivuun ja ollaan lapsen käytettävissä silloin kun hän sitä tarvitsee!

Niina Haapiainen

Kirjoittaja toimii Violassa kehittämispäällikkönä
ja inspiroitui tämän blogin aiheeseen 6.11.2019 järjestetyssä Violan 20-vuotisjuhlaseminaarissa, jossa dosentti, lääketieteen tohtori Linnea Karlsson ja psykologian apulaisprofessori Riikka Korja Turun yliopiston FinnBrain-tutkimusryhmästä luennoivat varhaisen stressialtistuksen, varhaisen vuorovaikutuksen ja ympäristön ennustettavuuden merkityksestä lapsen itsesäätelyn kehitykselle, sekä lapsen itsesäätelyn merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille.

Share This Post:

Comments ( 0 )

    Leave A Comment

    Your email address will not be published. Required fields are marked *

    Kumppaneita ja lisätietoa