VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry on perhe- ja lähisuhdeväkivallan avopalveluyksikkö.
Palvelemme sekä tekijöitä että uhreja.

Violan kehittäjäryhmässä 13.12.17 pohdimme sitä, mikä tekee joulusta erityisen juhlan, jos perheessä tai suhteessa on väkivaltaa. Tarkastelimme ja vertailimme lyhyesti aihetta tutkimustiedon ja kokemuksellisen muistitiedon pohjalta. Tutkimusten ja kokemusten mukaan loma-ajoilla on vaikutusta perheissä tapahtuvaan väkivaltaan. Pitempien lomien aikana perheissä ilmenee selkeästi enemmän väkivaltaa kuin lyhyempien lomien aikana. Jouluna myös itsemurhariski on kohonnut.

Kehittäjäryhmässä havaittiin joulun vaikutuksen väkivaltaan näyttäytyvän siten, että

  1. joulua ei juhlita ollenkaan; elämänkaaressa on vuosia, jolloin sitä ei ole juhlittu
  2. joulun perinteet on laitettu uusiksi, esimerkiksi on opeteltu ikään kuin uudestaan juhlimaan joulua myöhemmin elämän aikana, eri lähtökohdista (”minä en ainakaan pilaa lasteni joulua, kuten minulle on tehty”)
  3. joulun juhliminen on teennäistä tai arvot (esim. hengellisyys) jäävät epäselviksi ja voivat jopa pelottaa lapsia
  4. joulu on ainut perhejuhla, jolloin ei ilmene väkivaltaa
  5. joulunajan väkivalta on samanlaista kuin muussa arjessa (näyttäisi liittyvän vakavaan väkivaltaan)
  6. joulunajan siirtymävaiheet korostuvat eli jouluun valmistautuessa jännite saattaa kasvaa ja joko jouluna tai joulun päätyttyä jännitteet purkautuvat räjähdysmäisesti, kun voidaan taas elää ”normaalisti”

Kehittäjäryhmässä joulumuistoista keskusteltaessa tuli esille, että jouluihin liittyi runsaasti odotuksia siitä, miten se tuli viettää tai miten lahjojen saamiseen oli pitänyt suhtautua. Mikäli odotukset eivät täyttyneet ja suhtautuminen oli ”vääränlaista”, oli joulu pilalla ja siitä tuli seuraamuksia. Lahjoihin liittyvä kiitollisuus korostui joko ylenmääräisenä tai vaatimattomuutena. Omat kokemukset lapsuuden jouluista näyttivät vaikuttavan vahvasti myös aikuisena vietettyihin jouluihin. Omien aiempien joulukokemusten vaikutus näkyy esimerkiksi epävarmuutena siitä, miten joulua saa juhlia, kuinka paljon perinteitä saa rikkoa tai kenelle ostetaan lahjoja. Yrittääkö vanhempi korvata omien lastensa kautta jotakin, mitä on itse menettänyt, vai pelkääkö hän lasten pettymystä ja sitä, että olisikin huono vanhempi tai pilannut lasten joulun kaikesta kokemastaan huolimatta.

Joulunajan selviytymiskeinoiksi oli keksitty monenlaisia käytänteitä, kuten se, että jouluna hakeuduttiin suvun tai ystävien luokse juhlimaan tai että viivyteltiin ja välteltiin siirtymävaiheissa. Esimerkiksi juhlita kotiin tultaessa saatetaan ensimmäisenä käyttää koira ulkona tai laittaa lapset nukkumaan – ei jättäydytä heti väkivallan tekijän läheisyyteen. Vakavan väkivallan selviytymiskeinona näyttäisi olevan taistelutahto, halu ja keinot säilyä hengissä tilanne kerrallaan. Selkeimmin kaikista keinoista tuli kuitenkin esille oikeanlaisen ilmapiirin luomisen yrittäminen ja ylläpitäminen.

”Jos se nyt vielä hyökkää, niin enempää en voi enää tehdä.”

Kehittäjäryhmässä todettiin myös, että lapsille tulisi kertoa joulunajan merkityksistä, kuten hengellisistä teemoista ja ylipäätään keskustella siitä, mitä joulu tarkoittaa omalle perheelle tai parisuhteelle.

Yleisiä ennakoivia keinoja turvalliseen jouluun:

  1. Turvasuunnitelman voi miettiä etukäteen. Jännitteen tai uhkan kasvamisen tunnistaminen kotona. Tärkeiden tavaroiden pakkaaminen valmiiksi johonkin, mistä kassin saa nopeasti mukaan, jos kotoa pitää poistua nopeasti. Miten toimia lasten kanssa, ja lasten mahdollinen valmistelu hätätilanteisiin.
  2. Kannattaa miettiä ja sopia valmiiksi, kenen luo voi mennä, jos turvakoti ei ole vaihtoehto.
  3. Turvakotiin voi soittaa jo etukäteen mahdollisesta saapumisesta sinne, turvakodin puhelinnumeron voi tallentaa vaikka salanimellä puhelimeen tai ystävän kanssa voi sopia siirtymisestä turvakotiin.
  4. Parisuhteen tai perheen tilanteesta voi puhua jollekulle. Älä jää yksin väkivallan kanssa! Tiedosta ja tutki etukäteen oman asuinalueesi tai paikkakuntasi saatavilla oleva apu.

 

Turvallista ja onnellista joulunaikaa toivottavat
kehittäjäryhmä sekä Birgitta Huisman-Laine, Jarmo Romo ja Minna Goman.

Share This Post:

Comments ( 0 )

    Leave A Comment

    Your email address will not be published. Required fields are marked *

    Kumppaneita ja lisätietoa